Historia

Kylätoiminnan taustalla on vahva perinne. Ikivanha asukkaiden yhteistoiminta kasvoi 1700-luvulta alkaen oltermannin johtamaksi kylähallinnoksi. Edistyneintä se oli Länsi-Suomessa alueilla, joilla tänäänkin kylätoiminta on vilkkainta.
Oltermannilaitoksen tilalle kasvoi valtakunnallisten järjestöjen Suomi ja sen mukana kansalaisyhteiskunta. Etelä-Pohjanmaan kasvattajia olivat nuorisoseuraliike, työväenliike, raittiusliike ja monet herätysliikkeet. Kylätoiminta vahvistui 1900-luvun lopun vuosikymmeninä.
Toimintaa herättelivät kyläyhteisöistä väitellyt Makesin tutkimusjohtaja Esko A. Repo, joka alkoi puhua ”alhaalta ylös” -kehittämisestä jo ennen EU-aikaa ja Suomen kylätoiminnan isäksi sanottu professori Lauri Hautamäki, joka edisti tutkimuksin, kirjoituksin ja puhein kylätoimintaa.
Parissa vuosikymmenessä kyläyhdistysten lukumäärä kasvoi koko maassa tuhannesta yli kolmeen tuhanteen. Uudet sukupolvet löysivät kylästä yhdessä tekemisen yhteisen nimittäjän. Toiminnan syvyyttä kuvaa se, että yksin Etelä-Pohjanmaalla on tehty 250 kyläkirjaa.
Etelä-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiri pohjusti kylien yhteenliittymän syntyä, kun sen piti ratkaista, miten Euroopan unionin periaatteisiin kuuluva paikallinen kehittäminen käynnistetään.
Yhteenliittymän puuhaajat menivät lokakuun puolivälissä 1995 jännittynein mielin Seinäjoki-talolle, jonne oli kutsuttu kylien kokous. Uutta ja outoa asiaa kokoontui kuulemaan puolen sataa ihmistä eri puolilta maakuntaa. Tilaisuudessa nimettiin työryhmä valmistelemaan yhdistyksen perustamista. Työryhmään kuuluivat Juha Pohjonen Töysästä, Juhani Koskimäki Peräseinäjoelta, Teuvo Sadeharju Lappajärveltä ja Johanna Ikola Lapualta.
Joulukuun alussa kokoonnuttiin perustamaan yhdistys. Kokouksessa johti puhetta Väinö Kuoppala Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksesta. Eteläpohjalaiset kylät ry perustettiin maakunnalliseksi yhteistyöelimeksi 9.12.1995. Eteläpohjalaiset kylät ry oli kuudes maakunnallinen kylien yhteistoimintaelin Lapin, Mikkelin läänin, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun jälkeen.
Ensimmäinen puheenjohtaja oli Juha Pohjonen Töysän Hakojärveltä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Johanna Ikola Lapuan Poutun kylästä ja sihteerin tehtäviä hoiti Makesiin tutkijaksi palkattu Heikki Konsala.
Maaliskuussa 1997 Juha Pohjonen palkattiin Etelä-Pohjanmaan kyläasiamieheksi.
Uuden yhdistyksen toiminta lähti ripeästi käyntiin. Parissa vuodessa kyläohjelmaan liittyi 275 kylää eli maakunnan kylien enemmistö. Kunnista kaksi kolmannesta liittyi kannattajajäseniksi.
Kylien yhteenliittymän ja myötämielisten virkamiesten myötävaikutuksella maakunta pääsi käyttämään hyväksi maaseudun kehittämiseen ohjattuja varoja. Maakunnallisen kyläohjelman myötä käytettiin kylien investointeihin ensimmäisellä EU-kaudella 49,6 miljoonaa markkaa ja kehittämishankkeisiin 13 miljoonaa markkaa. Maakunta oppi hyödyntämään EU-rahoitusta.
Ohjelmakautena 2000–2006 Eteläpohjalaiset Kylät ry valmisteli ja koordinoi kyläohjelmalle perustuvien teemaohjelmien mukaisten hankkeiden rahoitusta. Järjestö teki yhdessä viranomaisten ja seudullisten toimijoiden kanssa kehittämisohjelman mukaisen esiselvityksen ja veti sitten sen mukaisia koordinaatiohankkeita. Kyläyhdistyksiä syntyi ja niitä rekisteröitiin oikeustoimikelpoisiksi. Kylätoiminta on muutakin kuin EU-hankkeet, mutta yhdistys joutui keskittymään pääosin juuri niihin. Vuoteen 2005 mennessä kylien toteuttamia 650 investointihanketta on rahoitettu 32 miljoonan euron rahoituksella.
Ohjelmakaudesta 2007–2013 lähtien Leader-toimintaryhmät saivat päävastuun maaseudun kehittämisen käytännön toteutuksesta. Nimet Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohjan kehittämisyhdistys tulivat tutuksi maakunnan kyläaktiiveille. Leader-ryhmät tukevat kyliä ja samalla laajemmin alueen yhteisöjen ja yritysten kehittämistä.
Eteläpohjalaiset Kylät ry palasi alkuperäiseen visioonsa kylätoiminnan alueellisena eduntekijänä. Uusitun toimintasuunnitelman mukaisesti Eteläpohjalaiset Kylät ry tekee yhteistyötä toimintaryhmien, muiden maakunnallisten yhteenliittymien, aluehallinnon ja valtakunnallisen kylätoiminnan kanssa.