Uutiset

32 kylää etsii nokkelia ratkaisuja kehittämiseen

Suomen älykkäin kylä –kilpailuun on ilmoittautunut 32 kylää eri puolilta Suomea. Kilpailuun etsittiin kyliä, joilla on tahtoa ja tarvetta lisätä elinvoimaa, aktiivisuutta ja innovatiivisuutta – pärjätä nyt ja tulevaisuudessa.

Nykyisin puhutaan paljon älykkyydestä, joka ei ole aivan yksinkertainen, eikä ainakaan pieni termi, totesi myös maatalousministeri Jari Leppä videotervehdyksessään Savonlinnan Lokaali-tapahtumassa.

– Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi – esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen – kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri.

Suomen älykkäin kylä -polun tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin. Älykkäät kylät on yhteinen teema Euroopan unionissa.

Suomen älykkäin kylä -kilpailun järjestää Suomen maaseutuverkosto (maaseuturahasto) yhteistyössä rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen Kylät ry:n kanssa.

Vaikka tärkeintä on kehittyminen, on Suomen älykkäin kylä myös kilpailu. Voittajakylä valitaan asiantuntevan raadin päätöksellä vuoden 2019 lopussa. Valinnassa kriteereinä ovat muun muassa tason nousu, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä. Kilpailuun osallistuville kylille on puolentoista vuoden aikana tarjolla ohjausta, esimerkkejä ja vertaistukea.

Lokaali tulee lakeudelle

Suomen paikalliskehittäjiä yhdistävä valtakunnallinen Lokaali-tapahtuma järjestettiin viime viikonloppuna 33. kertaa. Lokaali-nimellä tapahtuma on ollut 11 kertaa. Ensi vuoden tapahtumapaikaksi Savonlinnassa julkistettiin Kauhava: Lokaali tulee lakeudelle 23.-25.8.2019. Tätä ennen tapahtuma on pidetty Etelä-Pohjanmaalla viimeksi valtakunnallisten kylätoimintapäivien nimellä vuonna 2004. Pistäkäähän elokuun neljäs viikonloppu kalenteriin!

Suomen älykkäin kylä -kilpailussa mukana olevat kylät:

Kanta-Häme
Vähikkälä, Janakkala

Pirkanmaa
Murole, Ruovesi
Talviainen, Orivesi
Luopioinen, Pälkäne
Killinkoski, Virrat
Kuivaspää, Lempäälä
Raudanmaa, Kangasala

Etelä-Savo
Hokka, Kangasniemi
Kerisalo, Joroinen

Pohjois-Savo
Soinilansalmi, Leppävirta

Varsinais-Suomi
Röölä, Rymättylä
Märynymmi, Salo

Satakunta
Venesjärvi, Kankaanpää
Sydänmaa, Säkylä

Etelä-Pohjanmaa
Alakylä, Kauhava
Karvala, Lappajärvi
Luoma-aho, Alajärvi
Ruotsala, Kauhava

Keski-Suomi
Mämmenkylä, Äänekoski
Syvälahti, Äänekoski
Pihlajavesi, Keuruu
Pohjoisen Korpilahden kylät, Jyväskylä

Pohjois-Karjala
Rikkavesi, Outokumpu

Pohjois-Pohjanmaa
Kuusaa-Jokela, Haapajärvi
Käylä, Kuusamo

Kainuu
Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani
Vuolijoki, Kajaani
Pohjavaaran seudun kylät, Sotkamo

Lappi
Rautiosaari, Rovaniemi
Lehtojärvi, Rovaniemi
Pyhän kylä, Pelkosenniemi
Paakkola, Tervola

————————————————————-

Tulevaisuuden kylä -kierroksella koottiin maakunnan mielipiteitä

Katso tilaisuuksien KUVAGALLERIA  TÄSSÄ LINKISSÄ

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -seminaarikierros onnistui yli odotusten: neljässä seminaarissa oli mukana yli 200 aktiivista osallistujaa. Alustajina toimivat Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja, YTT Kaisu Kumpulainen ja professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.  Seminaarikierroksen VIDEOKOOSTE löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ ja selattava RAPORTTI löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ 

Sote- ja maakuntauudistus tuo kylille mahdollisuuksia

Hilkka Vihinen käsitteli alustuksessaan sote- ja maakuntauudistusta ja sitä, millaisia uusia työnjakoja ja mahdollisuuksia se tuo maaseudulle. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uudistuksen myötä kunnilta maakunnille, mutta tuottamisvastuu voi siirtyä muillekin. Vihinen toi esille mahdollisuuden, että tulevaisuudessa palvelut voivat olla jopa lähempänä kuin ne ovat nyt ja osa palveluista saatetaan tuottaa esimerkiksi kyläyhteisöjen toimesta. Pienten kylien vahvuutena nähtiin se, että pienissä yhteisöissä elävät ovat sitoutuneempia yhteisöönsä. Hilkka Vihisen alustus TÄSSÄ LINKISSÄ.

Kaisu Kumpulaisen alustus keskittyi kylätoimintaan maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana sekä kylätoiminnan kehityksen kaareen. 1980-luvulla Suomessa herättiin siihen, että kylät on pelastettava. Tänä päivänä nähdään, että kylän on oltava aktiivinen menestyäkseen. Esimerkiksi kylältä löytyviä erikoisuuksia pyritään tänä päivänä hyödyntämään; jos aiemmin keskityttiin siihen, että tuulimylly ei rapistu, tänä päivänä pyritään tekemään myllystä kiinnostava kohde matkailijoille. Kaisu Kumpulaisen alustus TÄSSÄ LINKISSÄ

Aktiivisuuden kasvanut merkitys juontaa juurensa myös siitä, että kyläkoulujen ja -kauppojen roolien pienentyessä kyläyhteisö ei synny enää itsestään, vaan kyläyhteisöjen ja aktiivisten asukkaiden toimesta. Leader on ollut vaikuttamassa kylien elinvoimaisuuteen tuomalla aktiivisille kylätoimijoille uusia työkaluja toiminnan kehittämiseen.

Myös maakuntajohtaja Asko Peltola oli mukana Alavuden tilaisuudessa ja kertoi, miten maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaalla etenee.

Alkusanat tilaisuudessa lausui Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso. Luento-osuuden jälkeen edettiin tulevaisuustyöpajoihin, joissa aiheina olivat muun muassa tulevaisuuden kylien palvelutarjonta; millaisia palveluita kylille toivotaan, miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista ja miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen. Lisäksi keskusteltiin kumppanuudesta sekä siitä, mitä ihmisten arjessa tapahtuisi, jos yhdistykset katoaisivat. Eräässä työryhmässä mietitiiin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia digitalisaation ja soten nähdään tuovan kylille.

Tiestö ja tietoliikenneyhteydet puhuttivat

Hyvät kulkuyhteydet nähtiin ensisijaisena elämisen edellytyksenä monissa keskusteluissa ja huolissaan oltiin erityisesti teiden kunnosta. Samoin laadukkaiden verkkoyhteyksien merkitys korostui. Vaikka digitalisaation avulla palveluita onkin mahdollista saada verkon välityksellä vuorokauden ympäri, näkivät ihmiset kasvokkain tarjottavan palvelun tärkeänä tulevaisuudessakin. Digitalisaatio on tuotava neuvonnan ja opastuksen avulla kaikkien ulottuville – tässäkin on tehtävää myös kyläyhdistyksille.

Vaikka tuleva maakuntauudistus herätti huolta, positiivisena nähtiin se, että nyt kunnilla on mahdollisuus keskittyä laadukkaaseen palveluiden tuottamiseen omalla toimintakentällään. Yhdistysten rooli nähtiin keskeisenä kylien hyvinvoinnin kannalta. Huolta herätti kuitenkin vastuun kasautuminen harvojen harteille ja se, että nuorta sukupolvea kylien kehittäminen ei nykymuodossaan kiinnosta.

Kylillä järjestetään jo nyt monenlaista palvelutoimintaa ja mahdollisuuksia voidaan jopa kasvattaa tulevaisuudessa. Kumppanuutta tarvitaan niin kunnan ja kylien välille kuin yhdistystenkin kesken, että kaikkien osaaminen ja resurssit saadaan hyötykäyttöön.

Tulevaisuuden kylä -tilaisuudet järjestivät Eteläpohjalaiset Kylät ry, Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät sekä Uusi EP -maakuntavalmistelu. Lisäksi mukana oli kolme kehittämishanketta: Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla sekä Yhteinen keittiö -hanke. Rahoitusta tilaisuuksien järjestämiseen saatiin Suomen Kylät ry:ltä ja Maaseutuverkostolta.

Kauhavan tilaisuuden VIDEOLINKKI

 

——————————————————-

Maakunnassa järjestetään huhtikuussa neljä kaikille avointa tulevaisuustapahtumaa. Ilmajoen ja Kauhajoen tapahtumiin kokoontui viime viikolla yli sata aktiivista maaseudun asukasta ja kuukauden lopulla ovat vielä Kauhavan 25.4.  ja Alavuden 26.4.  illat. Ilmoittaudu mukaan TÄSSÄ LINKISSÄ

Eteläpohjalaiset Kylät ja maakunnan Leader-ryhmät saivat kiertueelle kumppaneiksi UusiEP-maakuntavalmistelun ja kolme keskeistä kehittämishanketta: Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla ja Yhteinen keittiö -hankkeen. Toivottavasti tilaisuuteen saapuvat niin yhdistysten väkeä, yrittäjiä ja vapaaehtoistoimijoita kuin kuntien ja seurakuntienkin luottamushenkilöt ja henkilöstö.

Alustajina illoissa ovat Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Kumpulainen ja tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.

Aktiivisen kylän kriteerejä ovat kehittämistoiminta, yrittäjämainen asenne ja kulttuuri, listaa YTT Kaisu Kumpulainen.

– Maaseutuasuminen yhä enemmän kylien omalla vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itse. Kumppanuutta ja vuoropuhelua kuntien ja yhteisötoimijoiden kanssa tarvitaan koko ajan enemmän.

Kumpulainen toivoo, että kyläyhdistykset pääsevät mukaan neuvottelupöytiin.

– Kylätoiminta on voimavara, jota voidaan hyödyntää lähipalvelujen kehittämisessä. Tähän on saatavissa myös hankerahoitusta.

Lisäksi Kumpulainen muistuttaa, että kylätoiminnan on oltava hauskaa. Vain mielekäs vapaaehtoistyö rakentaa yhteisöllisyyttä.

Sotemaku tuo mahdollisuuksia

Maaseutualueet ovat edelläkävijöitä toimijoita ja palvelumalleja yhdistävien kumppanuus- ja yhteistyömallien luomisessa, sanoo professori Hilkka Vihinen.

Yhdistyksillä jo nyt iso rooli: Etelä-Pohjanmaalla on 540 sote-alan järjestöjen jäsenyhdistystä. Soten ympärille voidaan koota kylätasolla tehtäviä esimerkiksi kylätaloilta käsin.

– Kyläyhdistykset tarjoavat jo nyt infra-, turva-, vanhus- ja päivähoitopalveluja ja niillä on syvä ymmärrys asiakkaiden tilanteesta. Yhdistysten kautta voidaan organisoida myös liikkuvia ja asiakasta lähellä olevia palveluja.

Kyläläisten ääni kuuluviin

Tulevaisuusiltojen työpajoissa pääsevät alueen asukkaat ääneen. Heidän mielipiteensä ja ideansa kootaan yhteen ja viedään eteenpäin maakuntavalmistelijoiden ja päättäjien tietoon. Yhdistysten edustajien lisäksi tilaisuuksiin toivotaan kuntien, seurakuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöitä ja henkilöstöä.

Kiertueen kustannuksiin maakunnallinen kyläyhdistys on saanut tukea Suomen Kylät ry:ltä ja maaseutuverkostolta. Ruokailun vuoksi toivotaan ennakkoilmoittautumisia TÄSSÄ LINKISSÄ tai puu. 0400 239 359.


Nyt tehdään tulevisuutta!

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään? -tilaisuuksien suunnittelukokouksessa vas. Tuija Takamäki, Katja Rinne-Koski, Heikki Korkealaakso, Miika Kataja, Tiina Lenkkeri, Julia Sillanpää, Irma Kortesuo, Minna Laitila ja Jaana Sippola.

Nyt luodaan tulevaisuutta! Eteläpohjaiset kylät kokoontuvat huhtikuussa pohtimaan tulevaisuutta ja sen tekemistä. Sotemaku-muutokset tulevat muuttamaan myös kylien ja niissä asuvien ihmisten toimintaympäristöä ja palveluja. Miten kylät ja yhdistykset voivat olla muutoksessa mukana, mitä kolmas sektori voi tehdä palvelujen tuottajana, hyvinvoinnin kasvattajana – entä jokainen aktiivinen kansalainen itse?

Tilaisuudet järjestää Eteläpohjalaiset Kylät ry yhteistyössä maakunnan Leader-ryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Yhteistyössä ovat mukana Etelä-Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa -hanke, Yhteinen keittiö -hanke, Ruralia-instituutin Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke sekä UusiEp-maakuntavalmistelu.

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa pidettäviin tilaisuuksiin, joissa luotsataan kylien ja maaseudun tulevaisuutta. Asiantuntevat alustukset ja kunnolliset keskustelut, aloitetaan ruokailulla ja kahvitkin siemaistaan. Toivottavasti jokainen kunta, kylä ja yhdistys pistää edustajia paikan päälle!  Ruokailun järjestämiseksi pyydetään ilmoittautumisia viimeistään viikkoa ennen tilaisuuksia.

Ilmoittautumiset TÄSSÄ LINKISSÄ

Sote- ja maakuntauudistus muuttavat maaseudun arkea huomattavasti hyvinkin nopeassa tahdissa, uskoo tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

  • Muutos saattaa heikentää nykytilannetta, tai se voi johtaa merkittäviin parannuksiin. Paremmat lähipalvelut syntyvät vain paikallisen näkemyksen turvin ja heikennyksiä tulee sitä varmemmin, mitä huonommin maaseudun ääni kuuluu.

Professori Vihinen on alustajana Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -tapahtumissa, joita Eteläpohjalaiset Kylät ry ja maakunnan Leader-ryhmät järjestävät huhtikuussa eri puolilla maakuntaa.

Ensimmäinen tilaisuus on keskiviikkona 4.4. Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella ja seuraavana päivänä, torstaina 5.4. kokoonnutaan Pakarin vintillä Kauhajoella.

  • Vahvemmat lähipalvelut tarkoittavat myös lisää ansaintamahdollisuuksia maaseudulle. Koko Suomen maaseudulle sopivaa mallia ei ole olemassa, vaan toimivat ratkaisut rakentuvat paikan päällä, Vihinen painottaa.

Illan toisena alustajana on YTT Kaisu Kumpulainen, joka on myös Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja.

EU:n aluekehittämisen lähtökohtana on paikkaperusteisuus. Siksi suomalaisessakin hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on kylien osallisuus tärkeässä roolissa.

  • Paikkaperustainen kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita vastuun siirtämistä yhteisötoimijoille, vaan julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä lähipalvelujen tuottamisessa, Kaisu Kumpulainen

On tunnistettava ja huomioitava paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet.  Näin voidaan rakentaa monimuotoisempaa ja asukaslähtöisempää – ja samalla myös kestävämpää hyvinvointia.

Suomalainen kylätoimintaliike on Kumpulaisen mielestä onnistunut kiitettävästi aktivoimaan kyläläisiä mukaan maaseudun kehittämistoimintaan. Lisäksi maaseudulla toimii lukuisia muita paikallista yhdistyksiä, kuten kotiseutuyhdistyksiä ja metsästys- ja nuorisoseuroja.

Entisistä nuorisoseuran- ja työväentaloista on tullut kaikkien kyläläisten juhlapaikkoja. Paikalliset tie- ja vesiosuuskunnat ovat puolestaan esimerkkejä siitä, miten perusinfrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen maaseudulla on jo pitkälti asukkaiden varassa.

 

Vastalääkettä etääntyviin palveluihin

Kuntarakenneuudistuksen myötä etääntyville palveluille toivotaan vastalääkettä esimerkiksi kyläyhdistysten ylläpitämistä yhteispalvelupisteistä, kyläavustajien palkkaamisesta ja paikallisista hälytysryhmistä. Paikalliset ympäristönhoito- ja energiantuotantohankkeet ovat esimerkkejä siitä, miten yhteisöjen aktiivisuudella voidaan edistää myös ekologista kestävyyttä.

Kylätoiminnassa on Kumpulaisen mukaan pitkälti kysymys paikallisesta konkreettisesta tekemisestä yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi

  • Koska maaseutuyhteisöjen tulevaisuus on riippuvainen paikallisten ihmisten aktiivisuudesta, vahva kansalaisyhteiskunta on maaseudun kestävän kehityksen edellytys. Kestävään kehitykseen liittyy kansalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen.

Ensiksi syödään

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -illat alkavat maksuttomalla ruokailulla. Lämmintä ruokaa on tarjolla puoli viidestä alkaen tunnin ajan.

  • Näin voi väki tulla vaikka suoraan töistä eikä tarvitse olla nälissään, sanoo Eteläpohjalaisten kylien puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

Alustukset alkavat puoli kuudelta ja niille on varattu niinikään tunti. Sen jälkeen kahvitellaan ja  keskustellaan. Yömyöhään ei ole tarkoitus istua: illan yhteenveto pidetään niin, että kahdeksalta päästään lähtemään kotiin.

Tilaisuuksiin toivotaan kyläläisiä, vapaaehtoistoimijoita ja luottamushenkilöitä, kaikkia oman asuinalueen kehittämisestä kiinnostuneita. Kuntien ja muiden yhteisöjen toimihenkilöt ja yrittäjät ovat niinikään tervetulleita – rakennetaan tulevaisuuden kumppanuuksia!

Eteläpohjalaiset Kylät ry on saanut kumppaneiksi järjestelyihin Leader Suupohjan, Kuudestaan, Liiverin ja Aisaparin. Mukana on myös useita yhteistyöhankkeita: Etelä-Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä maakuntauudistusta valmisteleva UusiEP. Tapahtumien rahoituksissa avustaa Suomen Kylät ry.

Ilmajoen ja Kauhajoen tilaisuuksien jälkeen on vielä kaksi tilaisuutta: keskiviikkona 25.4. Kauhavalla Hela-ravintolassa ja torstaina 26.4. Alavudella Huhtamäkisalissa. Ruokailun vuoksi toivotaan ilmoittautumisia noin viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Lisätiedot löytyvät kotisivulta epk.fi.

  • Toivottavasti jokainen yhteisö, kylä ja kunta lähettää paikan päälle väkeä rakentamaan maakunnan yhteistä tulevaisuutta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue 1. uutiskirje (lokakuu 2017)  TÄÄLTÄ

Lue 2. uutiskirje (maaliskuu 2018) TÄÄLTÄ

6 days ago

Eteläpohjalainen kylätoiminta

Juhlia tulossa? 💃🕺Tervetuloa viettämään niitä Kyläareenalle. Meillä on tarjolla Kauhavan uusin ruoka- ja kahviastiasto 180 henkilölle ja juuri remontoidut tilat💕 ... See MoreSee Less

View on Facebook

2 weeks ago

Eteläpohjalainen kylätoiminta

🎯 Haluaisitteko saada älypostia teidän kylällenne? 🎯
Posti on kehittänyt Oman kylän SmartPost -palvelun, jossa pakettiautomaatti moninaisine palveluineen palvelee kyläläisiä kylän sydämessä, vaikkapa kylätalolla.
Nyt kannattaa lähteä mukaan pilottivaiheeseen, sillä lokakuun aikana mukaan ilmoittautuneet kylät saavat pakettiautomaatin veloituksetta vuodeksi käyttöön!
Lue lisää palvelusta ja katso ilmoitautumisohjeet sivuiltamme: ➡️ http://kylatoiminta.fi/uutiset/269/…
... See MoreSee Less

View on Facebook
Top