Tietoa meistä

Eteläpohjalaiset Kylät

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n toiminta-ajatuksena on kylien edunvalvonta. Se kannustaa kuntia ja muita toimijoita ottamaan huomioon kylien elämänlaadun, toimeentulon ja palvelujen kehittämisen. Näin edistetään kylien viihtyvyyttä ja vetovoimaa. Tärkeintä on osallistaminen: kylien yhteisöllisyyden ja kylien välisen yhteistyön edistäminen.

– Kun olet nähnyt yhden kylän, olet nähnyt yhden kylän, totesi kirjailija Matti Mäkelä: kahta samanlaista kylää ei ole. Historia, maantiede, peltomaat, elinkeinot ja etäisyys keskuksista vaihtelevat. Tuloksena on kylien rikas monimuotoisuus ja jännittävyys.

Kylätoiminnan kannalta kylä on alue, jonka asukkaat ovat alkaneet toimia yhdessä. Usein alue on sama kuin nykyinen tai entinen koulupiiri.

– Kylä on alituisessa liikkeessä oleva dynaaminen sosiaalinen yksikkö, määritteli Juha Pohjonen. Yksi tapa ymmärtää kylä on pitää sitä alueena, jonka keskustaan pääsee enintään puolessa tunnissa.

Kylän alue on laajentunut sitä mukaa, kun jalkapatikka on vaihtunut hevoskyytiin ja polkupyörä automobiiliin. Kyläidentiteetin voi omaksua myös taajama-alueella oleva yhteisö, kerrostalo, rivitalokompleksi tai muu luonnollisen vuorovaikutuksen asukkailleen mahdollistava alue, eräänlainen minikylä.

Kaiken perustana on YHDESSÄ TOIMIMINEN.

– Pidä silmäterän tavoin huoli siitä, että kylätoiminta säilyy iloisena kaiken ikäisten kyläläisten kohtaamisena, jossa kuvastuu vapaaehtoisuus, yhdessä tekeminen ja vastavuoroisuus, painotti Eteläpohjalaiset Kylät ry:n historiikin kirjoittaja Seppo Niemelä.

Kylätoiminta on huolen- ja puolenpitämistä

Historia

Kylätoiminnan taustalla on vahva perinne. Ikivanha asukkaiden yhteistoiminta kasvoi 1700-luvulta alkaen oltermannin johtamaksi kylähallinnoksi. Edistyneintä se oli Länsi-Suomessa alueilla, joilla tänäänkin kylätoiminta on vilkkainta.
Oltermannilaitoksen tilalle kasvoi valtakunnallisten järjestöjen Suomi ja sen mukana kansalaisyhteiskunta. Etelä-Pohjanmaan kasvattajia olivat nuorisoseuraliike, työväenliike, raittiusliike ja monet herätysliikkeet. Kylätoiminta vahvistui 1900-luvun lopun vuosikymmeninä.
Toimintaa herättelivät kyläyhteisöistä väitellyt Makesin tutkimusjohtaja Esko A. Repo, joka alkoi puhua ”alhaalta ylös” -kehittämisestä jo ennen EU-aikaa ja Suomen kylätoiminnan isäksi sanottu professori Lauri Hautamäki, joka edisti tutkimuksin, kirjoituksin ja puhein kylätoimintaa.
Parissa vuosikymmenessä kyläyhdistysten lukumäärä kasvoi koko maassa tuhannesta yli kolmeen tuhanteen. Uudet sukupolvet löysivät kylästä yhdessä tekemisen yhteisen nimittäjän. Toiminnan syvyyttä kuvaa se, että yksin Etelä-Pohjanmaalla on tehty 250 kyläkirjaa.
Etelä-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiri pohjusti kylien yhteenliittymän syntyä, kun sen piti ratkaista, miten Euroopan unionin periaatteisiin kuuluva paikallinen kehittäminen käynnistetään.
Yhteenliittymän puuhaajat menivät lokakuun puolivälissä 1995 jännittynein mielin Seinäjoki-talolle, jonne oli kutsuttu kylien kokous. Uutta ja outoa asiaa kokoontui kuulemaan puolen sataa ihmistä eri puolilta maakuntaa. Tilaisuudessa nimettiin työryhmä valmistelemaan yhdistyksen perustamista. Työryhmään kuuluivat Juha Pohjonen Töysästä, Juhani Koskimäki Peräseinäjoelta, Teuvo Sadeharju Lappajärveltä ja Johanna Ikola Lapualta.
Joulukuun alussa kokoonnuttiin perustamaan yhdistys. Kokouksessa johti puhetta Väinö Kuoppala Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksesta. Eteläpohjalaiset kylät ry perustettiin maakunnalliseksi yhteistyöelimeksi 9.12.1995. Eteläpohjalaiset kylät ry oli kuudes maakunnallinen kylien yhteistoimintaelin Lapin, Mikkelin läänin, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun jälkeen.
Ensimmäinen puheenjohtaja oli Juha Pohjonen Töysän Hakojärveltä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Johanna Ikola Lapuan Poutun kylästä ja sihteerin tehtäviä hoiti Makesiin tutkijaksi palkattu Heikki Konsala.
Maaliskuussa 1997 Juha Pohjonen palkattiin Etelä-Pohjanmaan kyläasiamieheksi.
Uuden yhdistyksen toiminta lähti ripeästi käyntiin. Parissa vuodessa kyläohjelmaan liittyi 275 kylää eli maakunnan kylien enemmistö. Kunnista kaksi kolmannesta liittyi kannattajajäseniksi.
Kylien yhteenliittymän ja myötämielisten virkamiesten myötävaikutuksella maakunta pääsi käyttämään hyväksi maaseudun kehittämiseen ohjattuja varoja. Maakunnallisen kyläohjelman myötä käytettiin kylien investointeihin ensimmäisellä EU-kaudella 49,6 miljoonaa markkaa ja kehittämishankkeisiin 13 miljoonaa markkaa. Maakunta oppi hyödyntämään EU-rahoitusta.
Ohjelmakautena 2000–2006 Eteläpohjalaiset Kylät ry valmisteli ja koordinoi kyläohjelmalle perustuvien teemaohjelmien mukaisten hankkeiden rahoitusta. Järjestö teki yhdessä viranomaisten ja seudullisten toimijoiden kanssa kehittämisohjelman mukaisen esiselvityksen ja veti sitten sen mukaisia koordinaatiohankkeita. Kyläyhdistyksiä syntyi ja niitä rekisteröitiin oikeustoimikelpoisiksi. Kylätoiminta on muutakin kuin EU-hankkeet, mutta yhdistys joutui keskittymään pääosin juuri niihin. Vuoteen 2005 mennessä kylien toteuttamia 650 investointihanketta on rahoitettu 32 miljoonan euron rahoituksella.
Ohjelmakaudesta 2007–2013 lähtien Leader-toimintaryhmät saivat päävastuun maaseudun kehittämisen käytännön toteutuksesta. Nimet Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohjan kehittämisyhdistys tulivat tutuksi maakunnan kyläaktiiveille. Leader-ryhmät tukevat kyliä ja samalla laajemmin alueen yhteisöjen ja yritysten kehittämistä.
Eteläpohjalaiset Kylät ry palasi alkuperäiseen visioonsa kylätoiminnan alueellisena eduntekijänä. Uusitun toimintasuunnitelman mukaisesti Eteläpohjalaiset Kylät ry tekee yhteistyötä toimintaryhmien, muiden maakunnallisten yhteenliittymien, aluehallinnon ja valtakunnallisen kylätoiminnan kanssa.

Hallitus

Heikki Korkealaakso

Kauhava

(puheenjohtaja)
heikki.korkealaakso@epk.fi

044 327 2191

Eija Mäntymäki

Kurikka (Jalasjärvi)

(varapuheenjohtaja)

mantymakie@gmail.com

050 590 5953

 

Juha Iso-Tuisku

Ilmajoki
tuisku@nic.fi

040 570 0500

 

Päivi Niemistö

Kauhava (Kortesjärvi)

(rahastonhoitaja)

paivih.niemisto@gmail.com

041 432 5139

 

Tarja Vuorinen

Soini

tarja.vuorinen@epk.fi

040 755 4628

Tarja Mäkiniemi

Lappajärvi

tarja.makiniemi@lappajarvi.fi

040 774 9017

Marita Mäki-Kahra

Kuortane

maritzameri@hotmail.com

050 521 2004

Anna-Liisa Saari

Isojoki

anliisa.saari@gmail.com

0400 993 226

Varajäsenet

Päivi Kultalahti

Evijärvi

(sihteeri)

paivi.kultalahti@aisapari.net

0400 239 359

Asko Istolahti

Seinäjoki (Ylistaro)

asko.istolahti@netikka.fi

044 061 4440

Aulis Nuuja

Isokyrö

aulis.nuuja@aulisnuuja.fi

064 724 056

Leena Tynjälä

Alajärvi (Lehtimäki)

lennu.1964@gmail.com

0400 551 318

Marianne Hongisto

Kurikka (Jalasjärvi)

marianne.m.hongisto@gmail.com

050 078 6642

Sirkka Rajala

Alajärvi

sirkka.rajala@japo.fi

040 056 3703

Anne Sener

Kuortane

anne.sener@alavus.fi

045 137 8647

Tuomo Keppo

Seinäjoki (Ylistaro)

kepptu@gmail.com

0400 662 981