Uutiset

Eteläpohjalaiset kylät huolestuneita maaseudun liikenteen tulevaisuudesta

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa ovat laatineet luonnoksen yhteiseksi liikennestrategiaksi. Strategiaan kiteytetään alueen yhteinen näkemys. Palautetta antaa muun muassa maakunnallinen kylien yhteenliittymä, joka on huolissaan erityisesti teiden huonosta yleiskunnosta.

– Tieverkosto on nykyisellään melko kattava, mutta kunnossapidossa on toivomisen varaa, sanoo Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso. Ongelmana on, kenelle teiden hoito kuuluu: onko tie valtion, kunnan vai yksityistie, yleensä ei hoida oikein kukaan.

Kaikentasoiselle tieverkostolle on tehtävä selkeä suunnitelma korjauksesta, kunnossapidosta ja turvallisuudesta. Yksityisteiden kunnossapitoon toivotaan koko maata koskevaa mallia, jolla kunnossapidon kustannukset jaetaan valtion, kunnan ja yksityisten tienkäyttäjien kanssa.

-Teiden huono kunto aiheuttaa ongelmia monella tapaa. Pahimpia esimerkkejä on se, jos kotipalvelu tai kotisairaanhoito ei pääse ikäihmisen luo, Korkealaakso sanoo.

Laitospaikkojen ja tuetun palveluasumisen paikkoja vähennetään ja maaseudulla asuu kotonaan yhä enemmän huonokuntoisia ikäihmisiä, liikuntarajoitteisia ja asumiseen muuta tukea tarvitsevia. Tieverkosto on oltava kunnossa, samoin toimivat ja luotettavat nettiyhteydet, jotka mahdollistavat etätyön, etälääkäritoiminnan, etäsairaalatoiminnan ja muut verkon kautta tuotettavat palvelut sekä yhteydet omaisiin ja ystäviin.

Raide- ja lentoliikenne

Eteläpohjalaiset Kylät ry katsoo, että junien pysähdyspaikat tulee säilyttää vähintään nykyisellään ja kehittää liikennettä myös itä-länsisuunnassa. Lisäksi junavuoroihin esitetään parannuksia.

-Helsingistä Etelä-Pohjanmaalle lähtiessä on lipun saanti kaukojunaan vaikeaa etenkin maanantaisin ja perjantaisin. Kuitenkin junasta jää Tampereelle reilusti yli puolet matkustajista ja juna jatkaa matkaa puolityhjänä Pohjanmaalle, Heikki Korkealaakso pahoittelee.

Helsinki-Tampere välistä lähiliikennettä pitäisi kehittää. Lisäksi tulisi entistä paremmin hyödyntää pariraiteita lähiliikenteessä maaseudun ja maakuntakeskuksen välillä työpaikka-, kauppa- ja koulumatkoissa.

Lentoliikenne ei ratkaise kuin pienen osan väestöstä tarvitsemaa liikkumista. Maaseudulla valinta painottuu auton ohella useimmiten junaan, jolla matkustaminen on ympäristöystävällisempää, edullisempaa ja kokonaisajankäytön kannalta nopeampaa kuin lentäen.

-Drone-lentolaitteiden käyttö esimerkiksi tavarankuljetuksissa tulee lisääntymään laitteiden kehittyessä, uskoo Korkealaakso. Sähkötoimisina ne ovat myös ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Joukkoliikenne ja ympäristö

Joukkoliikenteeseen maaseudulla on kehitettävä paikallisia, älykkäitä liikuttamisvaihtoehtoja sekä ihmisille että tavaroille ja palveluille. Eteläpohjalaiset Kylät ry on mukana järjestämässä Maaseudun liikennepäivää 3. lokakuuta yhteistyössä Älykkäät kylät -verkoston, liikennehankkeiden ja naapurimaakuntien kanssa. Tilaisuus pidetään verkossa.

-Auto on tulevaisuudessakin maaseudun tärkein kulkuväline, mutta miten automatkoja voisi yhdistellä helposti ja yhteisöllisesti, haluaa MaasDigi-hankkeen vetäjä Heli Siirilä selvittää. Liikkuminen muuttuu matka kerrallaan. Ilmoittaudu mukaan Maaseudun liikennepäivään tässä linkissä.

-Polttoaine- ja ajoneuvoverotuksessa olisi huomioitava harvaan asutun maaseudun vaihtoehtojen vähyys valittaessa ja vahvistettaessa eri kuljetusmuotoja, Heikki Korkealaakso painottaa.

Kylätaloista kehitetään tulevaisuuden maaseudulla palvelukeskuksia, joihin tuodaan säännöllisesti paikan päälle erilaisia palveluja. Niissä voi sijaita myös tavaraliikenteen jakopiste, sydäniskuri ja muita paikallisyhteisölle tärkeitä asioita.

Kaikki tulevaisuuden uudet liikenneratkaisut on toteutettava niin, ettei luontoa ja ympäristöä kuormiteta lisää. Uudet ratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia harvaanasutulle maaseudulle niin liikkumisen kuin myös asumisviihtyisyyden parantamiseen.

-Uudet energian tuotantomuodot luovat uusia työpaikkoja – muun muassa bioenergia, maalämpö, tuuli- ja aurinkoenergia sekä pienimuotoinen kehitteillä oleva ydinenergiatuotanto. Näillä tulevaisuuden ratkaisuilla voidaan edullisesti tuottaa energiaa ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseen.

Toimiva tieverkko on Suomen elintarviketuotannon ja metsätalouden perusedellytys.

————————————————————————————

Avoimet kylät on suurin verkossa toteutettava maaseututapahtuma

Vuosittainen Avoimet Kylät -päivä toteutetaan vallitsevan koronatilanteen vuoksi verkossa diginä. Nyt kun Maaseutuparlamenttiakin on päätetty siirtää vuodella, on Avoimet kylät -päivä vuoden 2020 suurin valtakunnallinen  maaseututapahtuma ja se toteutetaan tällä kertaa verkossa.

Käytännössä Avoimet Kylät -päivä toteutetaan sovitusti 13. kesäkuuta ja kylät käyttävät materiaalin julkaisuun erilaisia verkkopalveluita. Kaikki materiaali julkaistaan verkkoon yhden päivän aikana, jotta kylille saadaan maksimaalinen näkyvyys tapahtumasta somessa ja myös perinteisessä mediassa.

Kylä voi julkaista Avoimet Kylät päivänä omalla facebook-sivullaan esimerkiksi aiemmin kuvattuja videoita, vanhoja kuvia kuvagalleriana tai vaikkapa kylähistoriikin verkkolyhennelmän. Voi myös kuvata vaikka kyläliveä. Sisältö on vapaa, kunhan aineisto on digitaalisena ja siihen on olemassa julkaisuluvat tekijältä.

Yhtenä päivän teemana on ulkoilu. Tavoitteena on esitellä verkossa kylien ulkoilu- ja liikuntapaikkoja, jotta ihmiset tietävät millaisia ulkoilumahdollisuuksia kyliltä löytyy.

Webinaareista neuvoja

Tapahtumaa varten voi myös kuvata uuden videon ja tähän on neuvoksi tulossa Suomen Kylien webinaari laadukkaan mobiilivideon tekemisestä. Suomen Kylät julkaisee myös toisen webinaarin, jossa käydään läpi podcastin tekeminen kotioloissa.

Avoimet Kylät verkossa -päivän pääasiallinen julkaisukanava on Facebook, jonne kylät julkaisevat materiaalia omille sivustoilleen. Tavoitteena on, että kylät innostuvat luomaan pysyvän kanavan tiedonvälitykseen ja kylien markkinointiin. Suomen Kylät julkaisevat pienen ohjevideopaketin, jossa käydään läpi kuvien ja videoiden lataaminen Facebook-palveluun.

Muitakin kylän käytössä olevia kanavia voi käyttää päivän toteutuksessa, mikäli sellaisia on jo olemassa. Materiaalit ladataan kylien omiin kanaviin, jonka jälkeen ne linkataan valtakunnalliselle Avoimet Kylät -kanavalle Facebookiin. Kaikki materiaali pyritään linkittämään myös Avoimet Kylät -karttasovellukseen, jolloin eri kylien sisältöön pääsee helposti tutustumaan linkeistä.

Ilmoita kylän tempaus maakunnan yhdyshenkilöille!

Kerro, mitä kyläsi/yhdistyksesi aikoo tehdä verkossa näkyväksi Avoimet kylät -päivänä, niin me ilmoitamme tempauksen eteenpäin valtakunnalliselle kartalle. Ilmoittautumisen voi tehdä TÄSSÄ LINKISSÄ tai vapaamuotoisesti maakunnan yhdyshenkilöille:

Päivi Kultalahti p. 0400 239 359, paivi.kultalahti@aisapari.net

Irma Kortesuo p. 050 551 0797, irma.kortesuo@liiveri.net
Jaana Sippola p. 040 571 0184 jaana.sippola@kuudestaan.net
Tuija Takamäki p. 040 7055 801  tuija.takamaki@leadersuupohja.fi

Olisi hienoa, jos kylät ja yhdistykset lähtisivät innolla mukaan jakamaan vaikka vanhoja valokuvia facebookiin, ellei uudempaa materiaalia ole. Kylän perinteiset ruoka- tai käsityöohjeet, harrastukset, kauniit maisemat, ulkoilualueet, nähtävyydet tai vaikka kylän viulistin esitys olisivat helposti toteutettavia tempauksia myös verkkoon. Maakunnan yhdyshenkilöiltä löytyy tarvittaessa apua ja neuvoja toteutukseen.

Ja mikäpä estäisi kuvaamasta kyläliveä? Verkossa on nähty norppaliveä ja navettaliveä. Ehkä joku nuori kyläläinen innostuisi kuvaamaan vaikkapa lemmikkiliveä?

Osallistetaan koko kylä mukaan ja tehdään meidän alue näkyväksi Suomen kartalle!

Kylät elävät myös verkossa

Päivän tavoitteena on näyttää kylien digiosaamista ja sopeutumiskykyä poikkeusoloissa. Avoimet Kylät -päivän verkkototeutukseen voi osallistua matalalla kynnyksellä, joten päivään odotetaan kaikkien aikojen suurinta kylien yhteismäärää.

Tavoitteena on saada tapahtumalle ja kylien verkkotempaukselle valtakunnallista näkyvyyttä. Mediatiedotteeseen tarvitaan myös mukaan esimerkkikylä, joten jos teillä on jo kehitteillä toimintasuunnitelma verkossa toteutettavaan tapahtumaan, olkaa yhteydessä!

Tapahtumapäivänä avoimetkylat.fi-sivustolle julkaistaan Suomen kartta, josta pääsee linkkien avulla tutustumaan kylien tuottamaan sisältöön. Päivän julkaisuissa käytetään tunnistetta #avoimetkylät

Tavoitteena on innostaa kaikkien aikojen suurin määrä kyliä mukaan tuottamaan erilaista sisältöä. Samalla päivään tuotettu sisältö toimii kylien markkinointimateriaalina.

Avoimet Kylät verkossa -päivän pääasiallinen julkaisukanava on Facebook. Lisäksi voidaan käyttää julkaisukanavana kylän kotisivuja, Youtubea ja Instagramia.

Lisätietoa ja materiaaleja löydät osoitteesta www.avoimetkylat.fi.

Tervetuloa mukaan kaikkien aikojen suurimpaan kylätapahtumaan!

—————————————————-

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme

Koronaepidemia on muuttanut täysin elämämme. Ohjeiden noudattaminen rajoittaa kylillä liikkumista ja yhdessäoloa, mutta toinen toisistamme välittämistä se ei vähennä – päinvastoin, uskoo puheenjohtaja Heikki Korkealaakso. – Nyt jos koskaan tarvitaan kylien huolenpitoa ja auttamista, ja tiedon välittämistä avun tarvitsijoista sen tarjoajille.

SPR:n Länsi-Suomen piiri ja Pohjanmaan Vapepa kartoittavat vapaaehtoisia, jotka voisivat esimerkiksi hoitaa kotikaranteeniin määrättyjen henkilöiden ruokakuljetuksia. Tärkeää olisi myös tietää, onko tämäntyyppistä vapaaehtoista auttamista kylillä jo omaehtoisesti organisoitu.

Pyydämme kyliä kartoittamaan mahdollisuuksien mukaan auttamisasiaa ja nimeämään yhdyshenkilön, joka selvittää mahdollisia avuntarvitsijoita ja johon kunta tai muu viranomainen voi tarvittaessa olla yhteydessä. Käytännössä yhdyshenkilö voisi olla puheenjohtaja tai joku muu yhdistysaktiivi.

– Olisi hienoa jos joka kylältä saataisiin joku vastuullinen henkilö kertomaan silloin tällöin mitä siellä tapahtuu, toivoo Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuspäällikkö Aki Valonen. Tämä helpottaisi myös paikallistoimikuntien arkea.

Monet muutkin yhdistykset ovat aktivoituneet avun tarjoamisessa. Myös näistä tulee toimittaa tieto tilannekeskukseen.

Tiedot voi lähettää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikalistoimikuntien sihteereille, jotka välittävät tiedot keskitetysti SPR:n Länsi-Suomen piirin tilannekeskukseen. Sieltä tarvittava tieto välittyy eteenpän auttajien verkostossa.

Etelä-Pohjanmaalla sihteereinä palvelevat Kylille-hankkeen toimihenkilöt
Leader Suupohja: Tuija Takamäki p.040 705 5801 tuija.takamaki(a)leadersuupohja.fi
Leader Liiveri Irma Kortesuo p. 050 551 0797  irma.kortesuo(at)liiveri.net
Leader Kuudestaan  Jaana Sippola  p. 040 571 0184  jaana.sippola(at)kuudestaan.net
Leader Aisapari Päivi Kultalahti  p. 0400 239 359  paivi.kultalahti(at)aisapari.net

Suomen Kylät ry ohjeistaa näin: “Paikallisyhteisöissä voimme miettiä miten toimimme, ettei kukaan jäisi yksin pelkojensa ja epävarmuutensa kanssa uudessa tilanteessa. Positiivisuus ja toivon ylläpitäminen on tärkeää. Voimme muistuttaa naapuriavun tärkeydestä erityisesti viestinnällisin keinoin. Kyläyhdistys voi esimerkiksi kehottaa olemaan naapuruston ikäihmisiin yhteydessä puhelimitse. Kyläyhdistys voi tarjota apua esimerkiksi kaupassa käyntiin noudattaen samalla viranomaisten ohjeita. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.”

—————————————————-

Maserat-hankkeen perusselvitys käynnistyi

Maaseutualueilla on työttömyyttä ja toisaalta työvoimapula. Maaseudun työvoimapulan syyt ja seuraukset (Maserat) -hankkeen tarkoitus on löytää maaseudun palveluiden, työvoimaneuvonnan ja avustamisen toimintamalli. Tämän kyselyn tarkoitus on kartoittaa tilanne Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja se on kohdennettu asukkaille. Yrityksille, kyläyhdistyksille ja muille toimijoille tehdään erillinen tarkennettu tarvekysely. Halutessasi voit valita useamman eri vastausvaihtoehdon.
Lisätietoa hankkeesta TÄSSÄ LINKISSÄ.
HUOM! Kysely toteutetaan sekä Etelä- että Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa – valitse ensimmäiseksi kummassa maakunnassa asut ja vaikutat. Kyselyn toteuttajat ovat Eteläpohjalaiset Kylät ry  ja Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry. Yhteystiedot löytyvät yhdistysten sivustoilta.
VASTAA KYSELYYN 29.2. MENNESSÄ TÄSSÄ LINKISSÄ.
KIITOS!

Avoimet kylät lauantaina 8.6.2019

Jokos teidän kylällä on mietitty mitä tapahtuu lauantaina 8. kesäkuuta. Lue täältä vinkkejä http://avoimetkylat.fi/ ja ilmoittaudu mukaan TÄLLÄ LOMAKKEELLA.

Maakunnalliset yhteyshenkilöt löytyvät tästä LINKISTÄ

—————————————————-

Eteläpohjalaiset kylät mukana Järjestömarkkinoilla

Etelä-Pohjanmaan järjestöt tempaisevat toukokuussa 2019 kahdeksan yhteistä pop-up-tapahtumaa. Järjestömarkkinat-kierroksella kerromme järjestöjen voimasta ja vaikutuksesta jokaisen eteläpohjalaisen elämässä. Tempausten järjestelyihin on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 20 järjestöä. Yhdistysrekisterin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on kaikkiaan 3 945 järjestöä ja yhdistystä. Lähes jokainen maakunnan asukas on jäsenenä vähintään yhdessä yhdistyksessä tai on muutoin mukana järjestöjen tarjoamassa toiminnassa. Siksi järjestötoiminta on maakunnan jokaista asukasta varten #muavarten
Järjestöt ovat mukana maakunnan asukkaiden arjessa monella tapaa: ne antavat tukea ja neuvontaa, vertaisuutta, yhdessä olemista ja tekemistä – yhteisöllisyyttä ja osallisuutta! Järjestöt ja yhdistykset tuottavat myös palveluja ja ylläpitävät monenlaisen toiminnan puitteita tarjoamalla tiloja ja toimintaa.

Järjestömarkkinoiden paikallinen suunnittelu on käynnistetty kuntatiimeissä.  Katso listätietoa TÄSTÄ LINKISTÄ ja tule mukaan!

————————————–

Lokaali laskeutuu lakeudelle

Suomen paikalliskehittäjiä yhdistävä valtakunnallinen Lokaali-tapahtuma järjestettiin viime elokuussa 33. kertaa Savonlinnassa. Lokaali-nimellä tapahtuma on ollut 11 kertaa. Ensi vuoden tapahtumapaikkana on Kauhava: Lokaali tulee lakeudelle 23.-25.8.2019. Tätä ennen tapahtuma on pidetty Etelä-Pohjanmaalla viimeksi valtakunnallisten kylätoimintapäivien nimellä vuonna 2004. Pistäkäähän elokuun neljäs viikonloppu kalenteriin!

KATSO Lokaali-tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumiset sivulla www.lokaali2019.net

————————————–

33 kylää etsii nokkelia ratkaisuja kehittämiseen

Suomen älykkäin kylä –kilpailuun on ilmoittautunut 33 kylää eri puolilta Suomea. Kilpailuun etsittiin kyliä, joilla on tahtoa ja tarvetta lisätä elinvoimaa, aktiivisuutta ja innovatiivisuutta – pärjätä nyt ja tulevaisuudessa.

Nykyisin puhutaan paljon älykkyydestä, joka ei ole aivan yksinkertainen, eikä ainakaan pieni termi, totesi myös maatalousministeri Jari Leppä videotervehdyksessään Savonlinnan Lokaali-tapahtumassa.

– Älykäs kylä on elinvoimainen, aktiivinen ja innovatiivinen. Suomen älykkäin kylä on siis sellainen, joka aktiivisesti ja älykkäästi – esimerkiksi digitalisuutta hyödyntäen – kehittää palvelujaan esimerkiksi seuraavilla aloilla: terveydenhuolto, koulutus, energiantuotanto, liikkuvuus, vähittäismyynti, harrastustoiminta, kulttuuri.

Suomen älykkäin kylä -polun tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin. Älykkäät kylät on yhteinen teema Euroopan unionissa.

Suomen älykkäin kylä -kilpailun järjestää Suomen maaseutuverkosto (maaseuturahasto) yhteistyössä rakennerahastojen (ESR, EAKR), meri- ja kalatalousrahaston, liikenne- ja viestintäministeriön, Maaseutupolitiikan neuvoston, Kuntaliiton ja Suomen Kylät ry:n kanssa.

Vaikka tärkeintä on kehittyminen, on Suomen älykkäin kylä myös kilpailu. Voittajakylä valitaan asiantuntevan raadin päätöksellä vuoden 2019 lopussa. Valinnassa kriteereinä ovat muun muassa tason nousu, idearikkaat ratkaisut ja aktiivisesti osallistuvien kyläläisten määrä. Kilpailuun osallistuville kylille on puolentoista vuoden aikana tarjolla ohjausta, esimerkkejä ja vertaistukea.

Suomen älykkäin kylä -kilpailussa mukana olevat kylät:

Kanta-Häme Vähikkälä, Janakkala

Pirkanmaa Murole, Talviainen, Luopioinen, Killinkoski, Kuivaspää, Raudanmaa.

Etelä-Savo Hokka, Kerisalo.

Pohjois-Savo Soinilansalmi,

Varsinais-Suomi Röölä, Märynymmi,

Satakunta Venesjärvi, Sydänmaa,

Etelä-Pohjanmaa Alakylä, Karvala, Luoma-aho, Ruotsala,

Keski-SuomiMämmenkylä, Syvälahti, Pihlajavesi, Pohjoisen Korpilahden kylät,

Pohjois-Karjala Rikkavesi,

Pohjois-Pohjanmaa Kuusaa-Jokela, Käylä,

Kainuu Nakertaja-Hetteenmäki, Vuolijoki, Pohjavaaran seudun kylät,

Lappi Rautiosaari, Lehtojärvi, Pyhän kylä, Paakkola.

————————————————————-

Tulevaisuuden kylä -kierroksella koottiin maakunnan mielipiteitä

Katso tilaisuuksien KUVAGALLERIA  TÄSSÄ LINKISSÄ

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -seminaarikierros onnistui yli odotusten: neljässä seminaarissa oli mukana yli 200 aktiivista osallistujaa. Alustajina toimivat Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja, YTT Kaisu Kumpulainen ja professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.  Seminaarikierroksen VIDEOKOOSTE löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ ja selattava RAPORTTI löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ   ja ladattava pdf TÄSTÄ LINKISTÄ.

Sote- ja maakuntauudistus tuo kylille mahdollisuuksia

Hilkka Vihinen käsitteli alustuksessaan sote- ja maakuntauudistusta ja sitä, millaisia uusia työnjakoja ja mahdollisuuksia se tuo maaseudulle. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uudistuksen myötä kunnilta maakunnille, mutta tuottamisvastuu voi siirtyä muillekin. Vihinen toi esille mahdollisuuden, että tulevaisuudessa palvelut voivat olla jopa lähempänä kuin ne ovat nyt ja osa palveluista saatetaan tuottaa esimerkiksi kyläyhteisöjen toimesta. Pienten kylien vahvuutena nähtiin se, että pienissä yhteisöissä elävät ovat sitoutuneempia yhteisöönsä. Hilkka Vihisen alustus TÄSSÄ LINKISSÄ.

Kaisu Kumpulaisen alustus keskittyi kylätoimintaan maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana sekä kylätoiminnan kehityksen kaareen. 1980-luvulla Suomessa herättiin siihen, että kylät on pelastettava. Tänä päivänä nähdään, että kylän on oltava aktiivinen menestyäkseen. Esimerkiksi kylältä löytyviä erikoisuuksia pyritään tänä päivänä hyödyntämään; jos aiemmin keskityttiin siihen, että tuulimylly ei rapistu, tänä päivänä pyritään tekemään myllystä kiinnostava kohde matkailijoille. Kaisu Kumpulaisen alustus TÄSSÄ LINKISSÄ

Aktiivisuuden kasvanut merkitys juontaa juurensa myös siitä, että kyläkoulujen ja -kauppojen roolien pienentyessä kyläyhteisö ei synny enää itsestään, vaan kyläyhteisöjen ja aktiivisten asukkaiden toimesta. Leader on ollut vaikuttamassa kylien elinvoimaisuuteen tuomalla aktiivisille kylätoimijoille uusia työkaluja toiminnan kehittämiseen.

Myös maakuntajohtaja Asko Peltola oli mukana Alavuden tilaisuudessa ja kertoi, miten maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaalla etenee.

Alkusanat tilaisuudessa lausui Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso. Luento-osuuden jälkeen edettiin tulevaisuustyöpajoihin, joissa aiheina olivat muun muassa tulevaisuuden kylien palvelutarjonta; millaisia palveluita kylille toivotaan, miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista ja miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen. Lisäksi keskusteltiin kumppanuudesta sekä siitä, mitä ihmisten arjessa tapahtuisi, jos yhdistykset katoaisivat. Eräässä työryhmässä mietitiiin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia digitalisaation ja soten nähdään tuovan kylille.

Tiestö ja tietoliikenneyhteydet puhuttivat

Hyvät kulkuyhteydet nähtiin ensisijaisena elämisen edellytyksenä monissa keskusteluissa ja huolissaan oltiin erityisesti teiden kunnosta. Samoin laadukkaiden verkkoyhteyksien merkitys korostui. Vaikka digitalisaation avulla palveluita onkin mahdollista saada verkon välityksellä vuorokauden ympäri, näkivät ihmiset kasvokkain tarjottavan palvelun tärkeänä tulevaisuudessakin. Digitalisaatio on tuotava neuvonnan ja opastuksen avulla kaikkien ulottuville – tässäkin on tehtävää myös kyläyhdistyksille.

Vaikka tuleva maakuntauudistus herätti huolta, positiivisena nähtiin se, että nyt kunnilla on mahdollisuus keskittyä laadukkaaseen palveluiden tuottamiseen omalla toimintakentällään. Yhdistysten rooli nähtiin keskeisenä kylien hyvinvoinnin kannalta. Huolta herätti kuitenkin vastuun kasautuminen harvojen harteille ja se, että nuorta sukupolvea kylien kehittäminen ei nykymuodossaan kiinnosta.

Kylillä järjestetään jo nyt monenlaista palvelutoimintaa ja mahdollisuuksia voidaan jopa kasvattaa tulevaisuudessa. Kumppanuutta tarvitaan niin kunnan ja kylien välille kuin yhdistystenkin kesken, että kaikkien osaaminen ja resurssit saadaan hyötykäyttöön.

Tulevaisuuden kylä -tilaisuudet järjestivät Eteläpohjalaiset Kylät ry, Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät sekä Uusi EP -maakuntavalmistelu. Lisäksi mukana oli kolme kehittämishanketta: Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla sekä Yhteinen keittiö -hanke. Rahoitusta tilaisuuksien järjestämiseen saatiin Suomen Kylät ry:ltä ja Maaseutuverkostolta.

Kauhavan tilaisuuden VIDEOLINKKI

——————————————————-

Maakunnassa järjestetään huhtikuussa neljä kaikille avointa tulevaisuustapahtumaa. Ilmajoen ja Kauhajoen tapahtumiin kokoontui viime viikolla yli sata aktiivista maaseudun asukasta ja kuukauden lopulla ovat vielä Kauhavan 25.4.  ja Alavuden 26.4.  illat. Ilmoittaudu mukaan TÄSSÄ LINKISSÄ

Eteläpohjalaiset Kylät ja maakunnan Leader-ryhmät saivat kiertueelle kumppaneiksi UusiEP-maakuntavalmistelun ja kolme keskeistä kehittämishanketta: Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla ja Yhteinen keittiö -hankkeen. Toivottavasti tilaisuuteen saapuvat niin yhdistysten väkeä, yrittäjiä ja vapaaehtoistoimijoita kuin kuntien ja seurakuntienkin luottamushenkilöt ja henkilöstö.

Alustajina illoissa ovat Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Kumpulainen ja tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.

Aktiivisen kylän kriteerejä ovat kehittämistoiminta, yrittäjämainen asenne ja kulttuuri, listaa YTT Kaisu Kumpulainen.

– Maaseutuasuminen yhä enemmän kylien omalla vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itse. Kumppanuutta ja vuoropuhelua kuntien ja yhteisötoimijoiden kanssa tarvitaan koko ajan enemmän.

Kumpulainen toivoo, että kyläyhdistykset pääsevät mukaan neuvottelupöytiin.

– Kylätoiminta on voimavara, jota voidaan hyödyntää lähipalvelujen kehittämisessä. Tähän on saatavissa myös hankerahoitusta.

Lisäksi Kumpulainen muistuttaa, että kylätoiminnan on oltava hauskaa. Vain mielekäs vapaaehtoistyö rakentaa yhteisöllisyyttä.

Sotemaku tuo mahdollisuuksia

Maaseutualueet ovat edelläkävijöitä toimijoita ja palvelumalleja yhdistävien kumppanuus- ja yhteistyömallien luomisessa, sanoo professori Hilkka Vihinen.

Yhdistyksillä jo nyt iso rooli: Etelä-Pohjanmaalla on 540 sote-alan järjestöjen jäsenyhdistystä. Soten ympärille voidaan koota kylätasolla tehtäviä esimerkiksi kylätaloilta käsin.

– Kyläyhdistykset tarjoavat jo nyt infra-, turva-, vanhus- ja päivähoitopalveluja ja niillä on syvä ymmärrys asiakkaiden tilanteesta. Yhdistysten kautta voidaan organisoida myös liikkuvia ja asiakasta lähellä olevia palveluja.

Kyläläisten ääni kuuluviin

Tulevaisuusiltojen työpajoissa pääsevät alueen asukkaat ääneen. Heidän mielipiteensä ja ideansa kootaan yhteen ja viedään eteenpäin maakuntavalmistelijoiden ja päättäjien tietoon. Yhdistysten edustajien lisäksi tilaisuuksiin toivotaan kuntien, seurakuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöitä ja henkilöstöä.

Kiertueen kustannuksiin maakunnallinen kyläyhdistys on saanut tukea Suomen Kylät ry:ltä ja maaseutuverkostolta. Ruokailun vuoksi toivotaan ennakkoilmoittautumisia TÄSSÄ LINKISSÄ tai puu. 0400 239 359.


Nyt tehdään tulevaisuutta!

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään? -tilaisuuksien suunnittelukokouksessa vas. Tuija Takamäki, Katja Rinne-Koski, Heikki Korkealaakso, Miika Kataja, Tiina Lenkkeri, Julia Sillanpää, Irma Kortesuo, Minna Laitila ja Jaana Sippola.

Nyt luodaan tulevaisuutta! Eteläpohjaiset kylät kokoontuvat huhtikuussa pohtimaan tulevaisuutta ja sen tekemistä. Sotemaku-muutokset tulevat muuttamaan myös kylien ja niissä asuvien ihmisten toimintaympäristöä ja palveluja. Miten kylät ja yhdistykset voivat olla muutoksessa mukana, mitä kolmas sektori voi tehdä palvelujen tuottajana, hyvinvoinnin kasvattajana – entä jokainen aktiivinen kansalainen itse?

Tilaisuudet järjestää Eteläpohjalaiset Kylät ry yhteistyössä maakunnan Leader-ryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Yhteistyössä ovat mukana Etelä-Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa -hanke, Yhteinen keittiö -hanke, Ruralia-instituutin Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke sekä UusiEp-maakuntavalmistelu.

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa pidettäviin tilaisuuksiin, joissa luotsataan kylien ja maaseudun tulevaisuutta. Asiantuntevat alustukset ja kunnolliset keskustelut, aloitetaan ruokailulla ja kahvitkin siemaistaan. Toivottavasti jokainen kunta, kylä ja yhdistys pistää edustajia paikan päälle!  Ruokailun järjestämiseksi pyydetään ilmoittautumisia viimeistään viikkoa ennen tilaisuuksia.

Ilmoittautumiset TÄSSÄ LINKISSÄ

Sote- ja maakuntauudistus muuttavat maaseudun arkea huomattavasti hyvinkin nopeassa tahdissa, uskoo tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

  • Muutos saattaa heikentää nykytilannetta, tai se voi johtaa merkittäviin parannuksiin. Paremmat lähipalvelut syntyvät vain paikallisen näkemyksen turvin ja heikennyksiä tulee sitä varmemmin, mitä huonommin maaseudun ääni kuuluu.

Professori Vihinen on alustajana Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -tapahtumissa, joita Eteläpohjalaiset Kylät ry ja maakunnan Leader-ryhmät järjestävät huhtikuussa eri puolilla maakuntaa.

Ensimmäinen tilaisuus on keskiviikkona 4.4. Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella ja seuraavana päivänä, torstaina 5.4. kokoonnutaan Pakarin vintillä Kauhajoella.

  • Vahvemmat lähipalvelut tarkoittavat myös lisää ansaintamahdollisuuksia maaseudulle. Koko Suomen maaseudulle sopivaa mallia ei ole olemassa, vaan toimivat ratkaisut rakentuvat paikan päällä, Vihinen painottaa.

Illan toisena alustajana on YTT Kaisu Kumpulainen, joka on myös Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja.

EU:n aluekehittämisen lähtökohtana on paikkaperusteisuus. Siksi suomalaisessakin hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on kylien osallisuus tärkeässä roolissa.

  • Paikkaperustainen kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita vastuun siirtämistä yhteisötoimijoille, vaan julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä lähipalvelujen tuottamisessa, Kaisu Kumpulainen

On tunnistettava ja huomioitava paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet.  Näin voidaan rakentaa monimuotoisempaa ja asukaslähtöisempää – ja samalla myös kestävämpää hyvinvointia.

Suomalainen kylätoimintaliike on Kumpulaisen mielestä onnistunut kiitettävästi aktivoimaan kyläläisiä mukaan maaseudun kehittämistoimintaan. Lisäksi maaseudulla toimii lukuisia muita paikallista yhdistyksiä, kuten kotiseutuyhdistyksiä ja metsästys- ja nuorisoseuroja.

Entisistä nuorisoseuran- ja työväentaloista on tullut kaikkien kyläläisten juhlapaikkoja. Paikalliset tie- ja vesiosuuskunnat ovat puolestaan esimerkkejä siitä, miten perusinfrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen maaseudulla on jo pitkälti asukkaiden varassa.

Vastalääkettä etääntyviin palveluihin

Kuntarakenneuudistuksen myötä etääntyville palveluille toivotaan vastalääkettä esimerkiksi kyläyhdistysten ylläpitämistä yhteispalvelupisteistä, kyläavustajien palkkaamisesta ja paikallisista hälytysryhmistä. Paikalliset ympäristönhoito- ja energiantuotantohankkeet ovat esimerkkejä siitä, miten yhteisöjen aktiivisuudella voidaan edistää myös ekologista kestävyyttä.

Kylätoiminnassa on Kumpulaisen mukaan pitkälti kysymys paikallisesta konkreettisesta tekemisestä yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi

  • Koska maaseutuyhteisöjen tulevaisuus on riippuvainen paikallisten ihmisten aktiivisuudesta, vahva kansalaisyhteiskunta on maaseudun kestävän kehityksen edellytys. Kestävään kehitykseen liittyy kansalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen.

Ensiksi syödään

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -illat alkavat maksuttomalla ruokailulla. Lämmintä ruokaa on tarjolla puoli viidestä alkaen tunnin ajan.

  • Näin voi väki tulla vaikka suoraan töistä eikä tarvitse olla nälissään, sanoo Eteläpohjalaisten kylien puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

Alustukset alkavat puoli kuudelta ja niille on varattu niinikään tunti. Sen jälkeen kahvitellaan ja  keskustellaan. Yömyöhään ei ole tarkoitus istua: illan yhteenveto pidetään niin, että kahdeksalta päästään lähtemään kotiin.

Tilaisuuksiin toivotaan kyläläisiä, vapaaehtoistoimijoita ja luottamushenkilöitä, kaikkia oman asuinalueen kehittämisestä kiinnostuneita. Kuntien ja muiden yhteisöjen toimihenkilöt ja yrittäjät ovat niinikään tervetulleita – rakennetaan tulevaisuuden kumppanuuksia!

Eteläpohjalaiset Kylät ry on saanut kumppaneiksi järjestelyihin Leader Suupohjan, Kuudestaan, Liiverin ja Aisaparin. Mukana on myös useita yhteistyöhankkeita: Etelä-Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä maakuntauudistusta valmisteleva UusiEP. Tapahtumien rahoituksissa avustaa Suomen Kylät ry.

Ilmajoen ja Kauhajoen tilaisuuksien jälkeen on vielä kaksi tilaisuutta: keskiviikkona 25.4. Kauhavalla Hela-ravintolassa ja torstaina 26.4. Alavudella Huhtamäkisalissa. Ruokailun vuoksi toivotaan ilmoittautumisia noin viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Lisätiedot löytyvät kotisivulta epk.fi.

  • Toivottavasti jokainen yhteisö, kylä ja kunta lähettää paikan päälle väkeä rakentamaan maakunnan yhteistä tulevaisuutta!

This message is only visible to admins.

Problem displaying Facebook posts.
Click to show error

Error: An access token is required to request this resource.
Type: OAuthException