Tulevaisuuden kylä

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään -seminaarikierros keväällä 2018 onnistui yli odotusten: neljässä seminaarissa oli mukana yli 200 aktiivista osallistujaa. Tilaisuudet pidettiin Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Alavudella.  Alustajina toimivat Maaseudun uusi aika -yhdistyksen puheenjohtaja, YTT Kaisu Kumpulainen ja professori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.

 

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään? -tilaisuuksien suunnittelukokouksessa vas. Tuija Takamäki, Katja Rinne-Koski, Heikki Korkealaakso, Miika Kataja, Tiina Lenkkeri, Julia Sillanpää, Irma Kortesuo, Minna Laitila ja Jaana Sippola.

 

Sote- ja maakuntauudistus tuo kylille mahdollisuuksia

Hilkka Vihinen käsitteli alustuksessaan sote- ja maakuntauudistusta ja sitä, millaisia uusia työnjakoja ja mahdollisuuksia se tuo maaseudulle. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uudistuksen myötä kunnilta maakunnille, mutta tuottamisvastuu voi siirtyä muillekin.

 

Vihinen toi esille mahdollisuuden, että tulevaisuudessa palvelut voivat olla jopa lähempänä kuin ne ovat nyt ja osa palveluista saatetaan tuottaa esimerkiksi kyläyhteisöjen toimesta. Pienten kylien vahvuutena nähtiin se, että pienissä yhteisöissä elävät ovat sitoutuneempia yhteisöönsä.

 

Kaisu Kumpulaisen alustus keskittyi kylätoimintaan maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana sekä kylätoiminnan kehityksen kaareen. 1980-luvulla Suomessa herättiin siihen, että kylät on pelastettava. Tänä päivänä nähdään, että kylän on oltava aktiivinen menestyäkseen. Esimerkiksi kylältä löytyviä erikoisuuksia pyritään tänä päivänä hyödyntämään; jos aiemmin keskityttiin siihen, että tuulimylly ei rapistu, tänä päivänä pyritään tekemään myllystä kiinnostava kohde matkailijoille.

 

Aktiivisuuden kasvanut merkitys juontaa juurensa myös siitä, että kyläkoulujen ja -kauppojen roolien pienentyessä kyläyhteisö ei synny enää itsestään, vaan kyläyhteisöjen ja aktiivisten asukkaiden toimesta. Leader on ollut vaikuttamassa kylien elinvoimaisuuteen tuomalla aktiivisille kylätoimijoille uusia työkaluja toiminnan kehittämiseen.

 

Myös maakuntajohtaja Asko Peltola oli mukana Alavuden tilaisuudessa ja kertoi, miten maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaalla etenee. Alkusanat tilaisuudessa lausui Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

 

Luento-osuuden jälkeen edettiin tulevaisuustyöpajoihin, joissa aiheina olivat muun muassa tulevaisuuden kylien palvelutarjonta; millaisia palveluita kylille toivotaan, miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista ja miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen. Lisäksi keskusteltiin kumppanuudesta sekä siitä, mitä ihmisten arjessa tapahtuisi, jos yhdistykset katoaisivat. Eräässä työryhmässä mietitiiin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia digitalisaation ja soten nähdään tuovan kylille.

 

Tiestö ja tietoliikenneyhteydet puhuttivat

Hyvät kulkuyhteydet nähtiin ensisijaisena elämisen edellytyksenä monissa keskusteluissa ja huolissaan oltiin erityisesti teiden kunnosta. Samoin laadukkaiden verkkoyhteyksien merkitys korostui. Vaikka digitalisaation avulla palveluita onkin mahdollista saada verkon välityksellä vuorokauden ympäri, näkivät ihmiset kasvokkain tarjottavan palvelun tärkeänä tulevaisuudessakin. Digitalisaatio on tuotava neuvonnan ja opastuksen avulla kaikkien ulottuville – tässäkin on tehtävää myös kyläyhdistyksille.

 

Vaikka tuleva maakuntauudistus herätti huolta, positiivisena nähtiin se, että nyt kunnilla on mahdollisuus keskittyä laadukkaaseen palveluiden tuottamiseen omalla toimintakentällään. Yhdistysten rooli nähtiin keskeisenä kylien hyvinvoinnin kannalta. Huolta herätti kuitenkin vastuun kasautuminen harvojen harteille ja se, että nuorta sukupolvea kylien kehittäminen ei nykymuodossaan kiinnosta.

 

Kylillä järjestetään jo nyt monenlaista palvelutoimintaa ja mahdollisuuksia voidaan jopa kasvattaa tulevaisuudessa. Kumppanuutta tarvitaan niin kunnan ja kylien välille kuin yhdistystenkin kesken, että kaikkien osaaminen ja resurssit saadaan hyötykäyttöön.

 

Tulevaisuuden kylä -tilaisuudet järjestivät Eteläpohjalaiset Kylät ry, Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät sekä Uusi EP -maakuntavalmistelu. Lisäksi mukana oli kolme kehittämishanketta: Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla sekä Yhteinen keittiö -hanke. Rahoitusta tilaisuuksien järjestämiseen saatiin Suomen Kylät ry:ltä ja Maaseutuverkostolta.