Etelä-Pohjanmaan Vuoden kylä 2020 on Ylistaron Kainasto!

Lauantaina pidettiin Ilvesjoella Eteläpohjalaiset Kylät ry:n yhdistetty kevät – ja syyskokous. Nuorisoseurantalo Toimela tarjosi viihtyisän kokoontumistilan. Paikan päällä oli 20 osallistujaa ja verkon kautta osallistui viisi. Tilaisuuden kohokohta oli tietenkin Vuoden kylän julkistaminen. Viiden ehdokkaan joukosta voiton vei Ylistaron Kainasto.

Monipuolista kehittämistä

Valinta ei ole koskaan helppo, koska jokaisessa kylässä on paljon hyvää ja ainutlaatuista, totesi EPK:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

– Voittajakylän ansioista painottuivat erityisesti mittava yhteistyö ja monipuolinen kylän kylän kehittäminen. Perusedellytyksenä on ajantasainen kyläsuunnitelma.

Kainaston kylä tekee paljon yhteistyötä sekä kunnan että muiden tahojen kanssa. Omintakeista kehittämistä on tehty myös työllistämisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja kansainvälisyyden merkeissä.

Kylän kehittäminen on esimerkillisen monipuolista. Leader-hankkeilla on kehitetty kylätoimintaan uusia malleja sekä itsenäisesti että yhdessä paikkakunnan muiden kylien kanssa.

Kylän yhteiseksi pisteeksi on perustettu kyläkeskus. Toiminnallisesti yhdistettiin kylän nuorisoseura, kaupungilta ostettu entinen koulu, kesäteatteri sekä alueen ulkoliikuntakohteet – jopa hyppyrimäki! Kyläläisille tarjotaan kyläkeskuksesta kuntosali- ja askartelutiloja, tilapäismajoitustiloja ja kokoontumistiloja. Nuorisoseuran puolella tarjotaan tilaa juhla- ja kokouskäyttöön. Kesäteatterissä järjestetään vuosittain kaksi näytelmäproduktiota sekä talvikaudella nuorisoseuran sisätiloissa teatteriproduktio.

Kuntaliitoksen jälkihoidollisena aktiviteettina muodostettiin kylien yhteinen kehittämishanke vahvassa yhteistyössä kaupungin kanssa. Hankkeen tarkoituksena on parantaa kylien elinvoimaisuutta sekä kannustaa kyliä toimimaan yhdessä ja erikseen. Hankkeella pyritään lisäämään kuntademokratiaa muodostamalla kylien yhteinen ääni molempiin suuntiin. Yhteistyötä ylläpidetään toimintaosapuolten yhteisillä projektiryhmäkokouksilla noin kahden kuukauden välein.

Huhtikuussa 2019 kylä aloitti yhteistoiminnan kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi. Kylä järjestää työkohteita alueellaan jatkuvasti 6-8 henkilölle yleishyödyllisten kohteiden kunnostamiseen. Työllistämispalveluiden toteuttaminen tällä tavalla on todettu erittäin toimivaksi malliksi ja kaupunki suunnittelee vastaavaa toimintamallia laajennettavaksi myös muihin kuntaliitosalueisiin.. Keväälle 2021 on suunnitteilla laajamittainen kehittämisseminaari, johon kutsutaan alustajia eduskunnasta, aluehallintoviranomaisista ja kaupungin viranhaltijoista.

Elinvoimaiset ja persoonalliset kylät liitosbonuksena

Kurikan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen jäsen Mervi Kujanpää-Mannila Ilvesjoen naapurikylästä Koskuelta.

– Kurikka on asukasluvultaan (20 550 asukasta) Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin ja pinta-alaltaan suurin kaupunki. Olemme myös maatalouden tuloilla mitattuna Suomen suurin maatalouspitäjä. Näinhän me pohjalaisittain olemme tottuneet itsemme kehumaan.

Kurikka on kasvanut kahden kuntaliitoksen voimin: 2009 Jurva ja 2016 Jalasjärvi. Parhaita liitosbonuksia olivat Kujanpää-Mannilan mielestä elinvoimaiset ja persoonalliset kylät. Kyliä voidaan laskea olevan kaikkiaan 52 liitoskaupungissamme: 26 Kurikassa, 14 Jurvassa ja 12 Jalasjärvellä.

Jalasjärvi tunnetaan pohjanmaan porttina etelästä tullessa. Nimi on perua vuodelta 1932, jolloin Eduskunnan liikennevaliokunta tuli Etelä-Pohjanmaalle Parkanon rajalle pystytetyn portin alta. Pitäjäämme ovat symboloineet myös tuulimyllyt, joista viimeksi kunnostettiin kotiseutumuseolla oleva mylly siipineen. Alueen tunnettavuutta pönkittävät tulevaisuuteen menestyvät yritykset mm. Ejendals (entinen Jalas), Juustoportti, Jokipiin Pellava, Lennol, Pramia ja Koja.

Kiintymys asuinseutuun saa loistamaan

Topeliuksen Maamme-kirja oli vuosikymmeniä kansakoulujen kirja lukemiseen, maantietoon ja kotiseutuoppiin, muisteli Kujanpää-Mannila

– Siitä itsenäistyvä kansa oppi maakunnat, luontoa, kansan tuntoja ja historiaa – jopa kotiseuturakkautta. Kyläaktiiveille – meille kotikyliemme kasvateille – kirja voisi hieman muunnettuna kertoa talon seinustalle nostetuilla tikkailla seisovan lapsen tapaan: “Näin etäällä meidän talosta muita taloja, niittyjä, peltoja, teitä, mäkiä ja jokia. Tiesin maailman olevan suuren, vaan en näin suureksi sitä luullut. Tämä kaikki on meidän kyläämme, meidän maamme, meidän suuri kotimme”

Kiintymys asuinseutuumme ja kotikyläämme saa kuntalaiset aktiivisesti kehittämään kyliä, niiden elämää ja harrastustoimintaa. Jokainen kylä loistaa omien vahvuuksiensa voimin, takaa väelleen asumisen mahdollisuudet, tarjoaa paljon vapaa-ajan viettoon ympärivuotisten tapahtumien voimin.

Kiitos tämänkin tapahtuman taustavoimille ja yhdistyksille siitä myötätuulesta, mitä olette tarjonneet kylien yhteistyön onnistumiseksi. Kuntapäättäjänä minulla on mieluinen tehtävä kiittää kaikesta kylille tarjotusta avusta ja innostuksesta, päätti Mervi Kujanpää-Mannila puheenvuoronsa.

Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:n onnittelut toi puheenjohtaja Tarja Pienimäki. Hän totesi Kainaston olevan tuttu ja tunnettu hanketoimija ja aktiivinen yhteistyökumppani myös Leader Liiverille.

Kaksi uutta jäsentä hallitukseen

Yhdistetyn kevät- ja syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kainaston puheenjohtaja Asko Istolahti listalla oli muun muassa toimintakertomusten ja -suunnitelmien hyväksyminen. Samoin hyväksyttiin tilinpäätös ja tulevan vuoden talousarvio. 

Yhdistyksen hallitukseen saatiin kaksi uutta jäsentä: Juha Iso-Tuisku Ilmajoelta ja hänen varajäsenekseen Asko Istolahti Seinäjoen Ylistarosta. Erovuoroisista uudelleen valittiin Heikki Korkealaakso (varajäsen Päivi Kultalahti), Tarja Mäkiniemi (Sirkka Rajala) ja Päivi Niemistö (Aulis Nuuja).

Kokouksen päätteeksi keskusteltiin yhdistyksen hankesuunnitelmista: EPK on mukana Suomen Kylät ry:n hakemassa työllisyyspoliittisessa hankkeessa ja lisäksi aiotaan laittaa ELY-keskuksen tammikuun hakuun Kylien vetovoima- ja pitovoimahanke, jonka osatoteuttajana on Luonnonvarakeskus.