Kätkänjoki on Vuoden kylä!

Kätkänjoesta Vuoden 2021 eteläpohjalainen kylä

Kuvassa palkintojenjako

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n hallitus on valinnut Vuoden 2021 eteläpohjalaiseksi kyläksi Alavuden Kätkänjoen. Palkitseminen suoritettiin sunnuntaina yhdistyksen syyskokouksessa  Ylistaron Kainastolla.

Eteläpohjalaiset Kylät ry painotti valinnassaan erityisesti kylän pitkäaikaista aktiivisuutta, kestäviä energiaratkaisuja ja kyläläisten palveluja.

-Kätkänjoki on eteenpäin pyrkivä, kehittyvä kylä, jossa tehdään monipuolisesti työtä kyläläisten hyväksi, totesi puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

 

Kylä tarjoaa asukkailleen hyvät harrastusmahdollisuudet ja viihtyisiä virkistyskohteita. Yhteistyö kylässä toimivien yhdistysten kesken on saumatonta ja kaikkia hyödyttävää. Erityismaininnan saa kylän sitkeys: uutta tietä on yritetty saada 40 vuoden ajan ja nyt se on viimein toteutunut! 

 

 

Maamiesseurasta kyläyhdistys

Kätkänjoen kylä sijaitsee Kuortaneen rajalla noin 15 km Alavuden keskustasta. Kylän maisema on perinteistä maalaismaisemaa. Kylässä on asukkaita noin 150 ja talouksia noin 60 kpl.

Kätkänjoen kyläseura on aloittanut vuonna 1949 Kätkänjoen maamiesseurana. Maamiesseura rakensi kylälle viljankuivaajan, hankki maatalouskoneita ja järjesti maamiesiltoja. Vähitellen maamiesseurat ovat muuttuneet kyläseuroiksi. Myös Kätkänjoella kylätoimikunta ja maamiesseura yhdistyivät Kätkänjoen kyläseuraksi.

Kätkänjoen kyläseura on toiminut aktiivisesti. Ensimmäisiä hankkeita oli 1985 pururadan tekeminen, jossa pidettiin myös hiihtokilpailuja. Kätkänjoen uittomiesten muistomerkki pystytettiin vuonna 1986.Ensimmäisiä EU-hankkeita tehtiin vuonna 1996, kun kyläseura kunnosti luontopolun ja hiihtoreitin Rantatöysän koululle ja teki Sarvijärvelle laavun. Jääkiekkokaukalo tehtiin EU-hankkeena vuonna 2000.

 

Koulu kylätaloksi

Kätkänjoen koulu ostettiin vuonna 2002 Kätkänjoen kylätaloksi. Koulu maksoi kyläseuralle 50.000 markkaa. Kylätaloon tehtiin heti ensimmäinen energiaremontti: öljy vaihdettiin pellettilämmitykseen ja huoneita korjattiin.

 

Kylätalo on kyläläisten yhteinen kokoontumis- ja harrastepaikka. Kylätalossa on kahviotilojen ja salin lisäksi kuntosali. Kylätalon pihapiirissä on kaikkien käytössä kota, valaistu pururata sekä ratsastuskenttä esteineen. Talvella on luistelukenttä ja valaistu latu ja kesällä kylän oma uimapaikka. Kylätalolla järjestetään jumppaa eri ikäisille.

 

Kylätalon ratsastuskentälle hankittiin uudet estekalusteet vuonna 2016. Defibrillaattori hankittiin kylätalolle 2018.

 

Kylässä on oma näytelmäpiiri ja esitykset ovat kesäisin kylätalon pihassa. Kesäteatteria käy katsomassa laajalta alueelta väkeä. Kesäteatteri on toiminut kylällä 16 vuotta ja kesällä 2020 näytelmää kävi katsomassa noin 1500 ihmistä.

 

Kylä panostaa jokavuotiseen kesäteatteritoimintaan ja se on ehdottomasti kylän vahvuus. Kylä on myös digitalisoitunut vuosien aikana ja Kätkänjoen kylälle on vedetty valokuitu jo vuonna 2002. Soneran gsm-masto kyläseuran aloitteesta noin 2010 vuonna.

 

Vesistöistä viihtyisyyttä

Vuosina 2004-2009 ruopattiin kolmessa eri EU-hankkeessa ensin Hangasrimpi ja sen jälkeen Kortesrimpi. Hankkeet olivat kyläseuralle mittavia.

 

Hangasrimpi ja Kortesrimpi olivat pieniä umpeen kasvaneita lampia. Hankkeita oli kaikkiaan kolme ja ne tehtiin yhteistyössä Elyn ja kaupungin kanssa. Kortesrimmistä ruopattiin yhteensä 100.000 kuutiota maata ja Hangasrimmistä 40.000 kuutiota maata – yhteensä 8 hehtaaria. Hankkeiden kustannusarvio oli yhteensä 150.000 €. Hanke sai Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen.

 

Hangasrimmin kalastus- ja uimapaikka on mukava kokonaisuus keskellä idyllistä peltoaukeaa. Rannalla on laituri, pieni makkaranpaistopaikka ja rakennus, jossa on pukukopit ja sauna kyläläisten vapaassa käytössä. Hangasrimmistä voi kalastaa istutettua kirjolohta, kun ostaa lohiluvan.

 

Lapuanjokeen laskevasta Salonjoesta tehtiin purojen kunnostuksen pilottikohde. Hankkeessa tehtiin noin 200 000 euroa maksaneet kunnostustyöt, joiden tarkoituksena oli ennallistaa puron pohjaa ja palauttaa taimenkanta. Joen virkistyskäyttöön on tehty kaksi kotaa ja esteetön kalastuspaikka. Kosken kunnostushanke oli vuonna 2011. Samana vuonna tehtiin Leppikkoluhdan laavu ja luontopolku.

 

Kestäviä energiaratkaisuja

Kyläseuran kuivaaja laajennettiin ja koneet uusittiin kokonaan 2010. Kylätalon toinen energiaremontti toteutettiin 2014, jolloin kylätaloon hankittiin ilmalämpöpumput ja korjattiin kylätalon ulkosaunatila. Saunatilasta tehtiin metsästysseuralle kokoontumistila.

 

Metsästysseura teki kylätalon ulkorakennukseen lahtivajan vuonna 2015ja vuonna 2016 asennettiin ensimmäiset aurinkopaneelit ulkorakennuksen katolle. Kätkänjoen kylätalo siirtyi aurinkosähkön käyttöön vuonna 2017 ja maalämpöön syyskuussa 2020. Molempiin hankkeisiin saatiin rahoitus Kuudestaan ry:ltä.  Suunnitelmissa on myös biokaasuhanke sekä  aurinkopaneelien lisäämien kylätalon katolle.

 

Sinnikkyyttä!

Kätkänjoen uusi pikitie valmistui syksyllä 2021. Tietä on yritetty kunnostaa jo 40 vuotta ja Eduskunnassa oli tehty peräti 17 aloitetta Kätkänjoen tien korjaamiseksi. Hanke oli reilun 500.000 € arvoinen.

 

Nyt kylä on helppo saavuttaa uutta komeaa pikitietä pitkin. Kylän sinnikkyys ei tietenkään pääty tähän: 3,5 mittaiseen uuteen tiepäällysteeseen haetaan jatkoa Kuortaneen suuntaan.

 

Uusia jäseniä hallitukseen

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n syyskokouksen asialistalla hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Uusina jäseninä hallitukseen tulivat valituiksi Tuija Takamäki, Susanna Laitila, Eliisa Panttila ja Tuomas Männistö. Erovuoroisista jatkavat Tarja Vuorinen, Eija Mäntymäki, Marita Mäki-Kahra, Anna-Liisa Saari ja Marianne Hongisto.

 

Tilintarkastajana jatkaa Jaakko Laitakari ja toiminnantarkastajana Juha Salo, varalla Juha Pohjonen.

Jäsenmaksut pidetään ennallaan: alle 100 asukkaan kylillä jäsenmaksu on 30 euroa ja yli 100 asukkaan kylillä 40 euroa. Jäsenetuina on ilmainen kotisivupohja, kylärekisteri ja hankevippi.

 

Toimintasuunnitelmassa painotetaan erityisesti Tulevaisuuden kylä -tilaisuuksia, jotka saavat jatkoa tammi-helmikuulla Alajärvellä, Kauhajoella ja Alavudella. Merkittävää työtä tekee myös yhdistyksen Landemia-hanke, joka edistää maallemuuttoa, monipaikkaisuutta ja kylien vetovoimaisuutta. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja hankevetäjänä palvelee Tarja Vuorinen.

 

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Asko Istolahti, joka kertoi Kainaston kokemuksista Vuoden 2020 eteläpohjalaisena kylänä  ja kehotti myös tämän vuoden voittajakylää ottamaan hyödyn merkittävästä  tunnustuksesta.

 

Kokouksen osallistujalistaan kirjattiin 24 henkilöä.

Kuvassa neljä palkittua henkilöä

Kätkänjoelta olivat palkintoa vastaanottamassa istumassa Heikki Ylinen ja Anneli Palolampi, takana vas. Markku Ylinen ja Antti Takala.

Kainaston nuorisoseuran keittiöllä tarjosivat lounasta ja kahvia Merja Niemistö ja Kaija Kangas.

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Asko Istolahti.